Muutoksia ja uutisia talven alkuun

IMG_9404[1]

Talvi. Tänne Tampereen suunnillekin saatiin vihdoin taas lunta. Oon sen verran vilukissa, et ei hirveästi haittaisi jos tuokin sulaisi pois ja pysyisi poissa.

Musta tuntuu, että aina kun alan kirjoittamaan blogiin jotain, on pakko tuoda esille se fakta, että meillä on taas meneillään hirveästi kaikkea, uusia asioita, jänniä duuneja, pitkiä päiviä, väsymystä ja muutoksia.
En oo ehkä vielä täysin hyväksynyt, että tässä työssä ei tule mikään koskaan olemaan puuduttavan yksitoikkoista, itseään toistavaa, tylsää harmaata arkea päivästä toiseen. Maailma on jatkuvassa muutostilassa ja niin on meidänkin oltava, jotta pysytään pinnalla.

Vaikka välillä onkin ollut sellaisia päiviä, jolloin tuntee hukkuvansa.

Mulla on aika paljon sanottavaa juuri nyt, joten ehkä parempi mennä asiaan sen sijaan, että jaarittelen turhia ja postaus venyy kilometrin mittaiseksi:

  • Ihana apurini, parempi puoliskoni ja uskollinen orjani Erkko sai vihdoin ihan oikeita kokopäivätöitä omalta alaltaan, joten häntä ei tulla näkemään ainakaan hetkeen asiakastöiden parissa saatikka liikkeellä muutenkaan pyörimässä. Tämä tarkoittaa sitä, että olen loppuvuoden puodilla yksin hoitamassa asioita ja takkujanne.
  • Joulukuun alkupuolesta vuodenvaihteeseen asti meidän Tampereen liike tulee olemaan auki lähinnä ajanvarausten/sopimuksen mukaan, jotta saan tehdä rauhassa tilaushommia kotisohvalla lepäillen jotten vallan ajaudu burnoutin partaalle.
  • Ensi vuoden puolella saamme hieman uutta työvoimaa jotten joudu ihan yksikseni hoitamaan satojen ihmisten päitä ja tilauksia.
    Tämä tarkoittaa sitä, että joudumme valitettavasti taas hieman nostamaan palveluhinnastoa jotta meillä on varaa olla teettämättä ilmaista orjatyötä.
  • Uuden hinnaston julkaisemme luultavasti jo tämän vuoden puolella, mutta se tulee voimaan 1.1.2018.
    Suunnitelmissa on, että jatkossa alle 18-vuotiaat, opiskelijat ja työttömät saavat pienen alennuksen näyttämällä henkilötodistuksen, opiskelijakortin tai työttömyystodistuksen 🙂
  • Uutta takkutaiteilijavahvistustamme täytyy myös ensin alkuun kouluttaa ja  harjoittelijahinnat ovat varmasti monelle mieluisat, kunhan työhommat saadaan ensin aloiteltua.

Ajanvarauksia on ennen pystynyt tekemään netissä klo 23 asti, koska halusimme ottaa huomioon myös ne ihmiset jotka käyvät päivätöissä eivätkä välttämättä ehdi huoltoon/takutukseen kuin vasta myöhään iltapäivällä. Tällä on ollut käytännössä se vaikutus, että ensimmäinen työ alkaa klo 12 kun normaalisti avaamme, ja sen jälkeen joku on saattanut varata ajan vaikkapa klo 17 tai klo 18, josta jatkamme iltamyöhään klo 23 asti. Tällaisia päiviä ei kovin monena päivänä viikossa jaksa, joten olemme joutuneet rajoittamaan ajanvarauksessa saatavilla olevaa aikaväliä. Ajanvaraus on auki klo 12-19 välillä. Tästä johtuen moni on yrittänyt kiertää ajanvarausrajoitusta varaamalla esim. klo 17 alkavaksi lyhyimmän mahdollisimman huoltoajan (2h) vaikka työtä riittää silti moneksi tunniksi.
HOMMA EI TOIMI NÄIN! Ei kukaan kampaajallekaan varaa leikkausta, värjäystä ja kiharrusta samaan sössöön hetkeä ennen sulkemisaikaa ja oleta, että kampaaja jää ylitöihin moneksi tunniksi. Ihan mielelläni mä oon joustanut omasta ajastani sen takia että joku pääsee vähän myöhemmin huoltoon, mutta jos tää on lähes jokapäiväistä niin ei todellakaan jaksaminen riitä.

Todella paljon on tullut myös kyselyitä siitä että voidaanko joustaa ajoissa, mutta julma fakta ainakin nyt loppuvuoden ajalle on, että en jaksa enkä pysty. Läheskään kaikkiin viesteihin en ole ehtinyt nyt vastaamaan, koska mä oon tosiaan aamusta iltaan hommissa enkä siinä samalla voi käydä keskusteluja ihmisten kanssa viestillä, kun on kädet täynnä muuta puuhaa. Jos siis olet kysellyt ajanvarauksista etkä saanut vastausta, ja sen takia varasit jo lyhyen ajan toivoen että mä jään ylitöihin, niin olen pahoillani hitaasta kommunikoinnista ja valitettavasti en ole enää duunissa klo 19 pidempään. Mulle ei jää muuten aikaa huolehtia itsestäni, kodistani saatikka ystävyyssuhteistani.

Pyrin saamaan jatkossa työviikkoon yhden sellaisen päivän, jolloin ollaan 12-19 sijaan vaikkapa klo 16-22 töissä, jotta paikalle pääsevät sellaisetkin henkilöt joilla ei ole sopivia vapaapäiviä päästäkseen normaaliaikana paikalle. Tämän vuoden puolella ei myöskään ole yhtään vapaita lauantai-aikoja enää, ja pyrin tekemään jonkun hyvän sotasuunnitelman niidenkin suhteen ensi vuodelle.

Päivittelen näitä infoja nettisivuille sitä mukaa kun tässä ehdin.
Hirveän negatiivissävytteinen postaus tästä nyt tuli, mutta pakko mun on pitää puoliani ja sanoa mitä on sanottavana. Oon silti ehdottoman kiitollinen kaikille meidän asiakkaille ja kiinnostuneille ihmisille siitä, että teette meistä sen, mitä ollaan – tällä hetkellä ainakin väsyneen tyytyväisiä ja onnellisia suuresta urakasta huolimatta 🙂

Aitohiustakkuja tulee myös myyntiin taas tammikuun puolella, ja tällä kertaa teemme niitä varastoon sen sijaan, että otamme tilauksen vastaan ja alamme sitten tekemään tahdotunlaisia takkuja tilaajalle.

Jos sun tarvitsemia takkuja ei varastossa ole, niin voit mennä takkujen myyntisivulle, valita minkäpituisia, -paksuisia ja -värisiä takkuja haluat ja syöttää sähköpostiosoitteesi sivulle ilmestyvään lomakkeeseen. Näin me saamme ilmoituksen siitä minkälaisille takuille on kysyntää ja sinä saat ilmoituksen sähköpostiisi heti, kun sellaisia on varastossa valmiina 🙂 Kannattaa ottaa huomioon, että samanlaisille takuille voi olla muitakin hamuajia joten kannattaa olla valmiustilassa että ne saa ostettua itselleen ennen kuin joku muu ehtii. Me koitetaan kuitenkin tehdä samaa kokoa ja väriä tarpeeksi monta kappaletta kerralla, että satsista riittäisi useammallekin!

Mainokset

Elämä on matka

IMG_20161221_231112_903

Eräänä yönä nukuin junan kylmällä ja kovalla lattialla, matkalla kohti pohjoista Chiang Raita. Ennen uneen vaipumista harhaili mieleni miettimään, kuinka etuoikeutettu olen, että saan nauttia siitä kolkosta levosta, samalla junan kiihdyttäessä vauhtiaan yön tummetessa, kirskuen ja jylisten yhä voimakkaammin kuin peto yössä, tuudittaen väsynyttä mieltäni uneen keinuvalla rytmillään. Kuvittelin olevani valtavan lohikäärmeen selässä, joka viillettää pimeyden halki alkukantaisena ja villinä, mielipuolen lailla.

Olin varannut itselleni istumapaikan, mutta pienellä penkkirivistöllä neljä ihmistä ahtautuneena sumpussa tuntui tukalammalta kuin maata yksin maassa. Mietin, ettei tarvitse paeta edes kotosuomesta todistaakseen niitä useita kurjia, joiden loputtomat kylmät yöt kovalla tasanteella ei ole valinta, vaan pakollinen rasite. Itse huojuin tyytyväisenä lattialla junan mukana ja annoin viereisestä avonaisesta ovesta virtaavan tuulen helliä hymyileviä kasvojani. Kuinka monesti ennenkin olin mieluusti uinunut maassa, lattialla, vessoissa, puistonpenkeillä, portailla, milloin missäkin. Kaikki on jees niin kauan, kun kyse on omasta valinnasta. Miltei tunsin syyllisyyttä nauttiessani olostani.

Mietin, kuinka matkoilla aina myös erilaiset omista valinnoista riippumattomat vastoinkäymiset ovat okei, koska ”vastoinkäymiset ovat osa seikkailua.” Ymmärsin pakenevani aina kauas kotoa oppiakseni vastaanottamaan ongelmia paremmin, sillä seikkaillessa kaiken hyväksyy helpommin. Myös vastoinkäymisten keveämpi hyväksyminen matkoilla on lopulta oma valintani. Mä päätän suhtautua ongelmiin kutkuttavana haasteena, mutta enimmäkseen vain silloin, kun matkustan kaukana kotoa. Jälleen, kyse on omasta valinnasta. Miksi kotona arjessa elämä menettää usein seikkailun tuntunsa? Eikö elämä itsessään ole yksi suuri seikkailu, oli missä tahansa? Miksi vastoinkäymisiä on vaikeampi sietää arjessa? Yhä hymyilin, mutta samalla häpesin hymyäni. Olen niin etuoikeutettu, lämpimässä linnunmaidossa lillunut lellipentu. Haluan hyväksyä enemmän, en vain matkoilla, vaan kaikkialla. Elämä on matka.

IMG_20161221_111458

Lueskelin lattialla myös loistavan Giles Miltonin viihdyttävää Maailma on outo -opusta, ja jälleen kihersin itsekseni, kuinka elomme nimenomainen outous saa mut niin mielettömän onnelliseksi. Tää on samanaikaisesti sairas, mutta niin suloinen maailma. Kontrasti on hämmästyttävä, ja mä ahmin tätä elämän kirjavuutta kaikilla aisteillani yhä vain nälkäisempänä. Se, että mulla on halu havaita elämän pahimpia pimeitä puolia, se on suuri etuoikeus. Osalla pimeys on väistämätöntä. Se, että päätän keskittyä kaikkeuden kauneuteen, on yhtälailla etuoikeus. Osa ei yllä kauneuteen vaikka kuinka kurottaisi. Mikä onni, mikä suru!

Mietin, että etuoikeus on lähinnä vain epäoikeudenmukaisuutta. Silti, se ei ole keltään pois, että nautin. Paradoksaalinen tunne. Siinä mä huojuin, hämärän rajamailla, ristiriitaisin aatoksin – suuren lohikäärmeen kiitäessä pimeydessä päättäväisenä eteenpäin, pienen matkaajan mietteistä välittämättä.

Takkujen värjäys shokkiväreillä

Heippa taas!

Tällä kertaa kirjoitan teille siitä, kuinka mie värjään miun takkuja käyttäen; värinpoistoa ja shokkivärejä.

Toivottavasti sinulle on tästä kirjoituksesta ja osa tutoriaalista apua. 🙂

Jenni jo tekikin oman videonsa, miten värjätään takkuja esim kestoväreillä. Katso se täältä; klik!

Shokkiväreillä värjääminen on erilaista, johtuen esim. siitä, kun monet shokkivärit sisältävät hoitavia ainesosia ja täten liukastavat takkuja sisältä päin. Tämän takia minulta on monesti värjäyksen takia tippunut jatkoja päästä ja olen niitä sitten virkannut takaisin, kunhan vain olen ne pessyt ja kuivannut huolella.

Takuissa on se hyvä puoli, ettei niitä tarvitse kovin usein värjätä. Siksi itse käytän värinpoistoa vain juurikasvun värinpoistoon ja lisään tyveen uutta väriä. Joskus ylläpidän latvojen väriä laittamalla niihin suihkun yhteydessä väriä. Suosittelen toki käyttämään hanskoja, koska väri tarraa hyvin kiinni käsiin.

Mutta sitten itse asiaan.

Tässä kuva lähtötilanteesta värjäyksen suhteen;

19958920_10155539740831880_4604869737575906698_n

Käytin värinpoistona Garnierin Nutrisse Truly Blond L+++ joka on siis todella poistaa väriä ja paljon. Jos ei ole aiempaa kokemusta värinpoistoista, niin esim näissä Garnierin tuotteissa on tuo merkintä L+/L++/L+++ ja mitä enemmän plussia on sitä vaaleampi lopputulos.

Toinen valmistaja jonka värinpoistoa suosittelen on Herman’s amazing professional jota myydään esim Cybershopissa.

Kannattaa muistaa testata värinpoistoa pienelle alueelle, jos ei ole aiempaa kokemusta värinpoistosta.

Värin poistaminen takuista on sitten oma prosessinsa ja vaatii pitkän pinnan. Pahimmassa tapauksessa takut saattavat palaa ja muuttua purkaksi. Suosittelen ensin poistamaan väriä takuista vaikkapa Herbinan syväpuhdistavalla shampoolla. Asiasta voi käydä lukemassa täältä. Omaa väriähän se ei poista, mutta muunmuassa shokkiväri lähtee hyvin. Sininen on todella vaikea väri saada kokonaan takuista pois, mutta itse sain tuolla ohjeella poistettua punaisen värin melkein kokonaan takuista kahdella pesukerralla, ja sain pohjan värjätä hiukseni takaisin pinkki-lilaksi.

Tässä kuva värinpoiston jälkeen:

19884320_10155539675896880_7980449196388806275_n

Tämän jälkeen aloin värjäämään liukuväriä shokkiväreillä. Se tapahtuu näin;

On eri tapoja tehdä liukuväri takkuihin; riippuen millaisen itse haluat ja kuinka intensiivisen, on täysin sinusta kiinni ja värivalinnoistasi. Itse värjään kolmella eri värillä. Ensin otan tummemman jota laitan tyveen, sitten sekoitan tummaa sekä vaaleaa ja teen välikerros värin, levitän sitä ja samalla värien liitäntäkohdasta vedän tummempaa alaspäin niin että värit liukuvat ja sekoittuvat toisiinsa. Viimeiseksi värjään latvat vaalealla värillä. Tässä kannattaa ensin värjätä tyvi kokonaan ja sitten edetä takku kerrallaan tumman ja sekoitevärin liitäntä kohdat. Jokaisen värin kohdalla suosittelen vaihtamaan hanskat. Täten et värjää latvoja myös tummaksi. Jos värjää vaaleasta tummempaan niin silloin ei tarvitse hanskoja vaihtaa.

Itse tykkään edetä rivi kerrallaan. Toki on monia tapoja värjätä takut ja tämä on vain minun variaationi. Kokeilemalla löydät omasi!

Vaikutusajan jälkeen suosittelen pesemään takut kunnolla, varsinkin värinpoiston jälkeen itse pesen vielä syväpuhdistavalla shampoolla ettei takkujen sisään jää värinpoiston jäämiä.

Tässä sitten lopputulos;

19961344_10155539880271880_6771152242969377594_n

Jos teillä on kysyttävää takkujen värjäämisestä, laittakaa kommenttiosioon kysymyksiä. Teen niistä uuden postauksen, missä vastaan eniten kysyttyihin kysymyksiin.

Kuten esim; Voinko värjätä vauvatakut shokkivärillä?

– Toki voit värjätä, mutta kannattaa muistaa, että osassa on hoitavia ainesosia ja ne saattavat avata vauvatakkujasi. Joten itse suosittelen värjäämään hiukset ennen takutusta ja kun takkusi ovat tarpeeksi tiivistyneet, värjäämään sitten uudelleen.

Tai; Voiko aitohiuspidennyksestä tehtyjä takkuja värjätä värinpoistolla?

– Voi, mutta suosittelen kokeilemaan yhteen takkuun ennen kuin värjäät koko päätä. Koska aitohiuspidennys on jo käsiteltyä hiusta, varsinkin jos se on vaalennettua valmiiksi ja myöhemmin värjättyä. Aitohiuspidennys saattaa vaurioitua käsittelystä ja muuttua purkaksi. Eli suosittelen jos olet värjännyt aitohiuspidennyksen shokkivärillä, kokeilemaan syväpuhdistavalla shampoolla vaalennusta.

Mukavia värjäyshetkiä! 🙂

Esittely: Taika-Tatti

Elon merkillistä, monimuotoista ja mutkaista matkaa taivaltava haahuilija, joka haastaa ihmismieliä eksymästä mustavalkoisuuteen ja täten vimmatusti ruokkii sisintään ja ympäristöään haaveilemalla, tutkimalla, ihmettelemällä ja kyseenalaistamalla maailmaa sen kaikessa kauneudessa ja kauheudessaan.

20616146_1845401128809736_600793891_o

Mun sisin elää jatkuvasta uteliaisuudesta, terveestä skeptisyydestä ja jatkuvasta janosta löytää uusia makuvivahteita maailmasta. Mulla on ääretön vimma kahlata kauas, enkä pelkää vajota äkkisyvään tuntemattomaan, jonka tutkimattomat ulottuvuudet vie aina uuteen. Mä ahmin elämänkirjaa hyvällä ruokahalulla, luen luontoa kuin loputonta loitsua ja rakennan tajuntaani uusista vinkkeleistä niin, että jalkani kantaisivat aina lähemmäs olemassa olon arvoituksellisuutta. Annan askeleiden viedä aina uuteen – lähemmäs kosmoksen kotia, totuutta.

Jos totuus on mulle prioriteeteista tärkein, kuinka takkutukkahabitukseni liittyy siihen? Olennaisesti. Mä koen tehtäväkseni haastaa muita, kenties hieman jopa lempeästi ja toisinaan tulisestikin provoisamalla, tökkimällä oikeista kohdista. Saan jatkuvasti kuulla stereotyyppisiä yleistyksiä ja olettamuksia liittyen ulkonäkööni. Vaikka pinnallisuus on nykyajan muovimaailmassa yksi epämieluisimmista vitsauksista, ei silti jokaisen yksilön ulkoisen olemuksen merkityksellisyyttä tule väheksyä. Oman identiteetin rakentamisessa ja tasapainoisen minäkuvan ylläpitämisessä on olennaista, että ulkoinen olemus vastaa sisintä, on jollakin tavalla sopusoinnussa omaan sisäiseen maailmaan. Mulle takkutukka symboloi vapautta, rohkeutta, persoonallisuutta ja ohjaa mua linkittymään luontoon, elämänpuun oksistoon ja juuriin.

Olen tehnyt tietoisen valinnan hiusten takutuksen myötä – mitä mä haluan viestittää? Tarkoituksena ei ole tavoitella jotakin katu-uskottavaa, tietyn alakulttuurin genre-uskovaista muoti-ilmiötä, vaan pikemminkin hajottaa atomeiksi niitä vahvasti juurtuneita ennakkoluuloja ja yleistyksiä, joita takkutukat osakseen saavat. ”Mee hippi töihin” on lause, jota kaltaiseni näköiset otukset usein saavat kuulla, huolimatta siitä, ettei kyseisten junttiheittojen lausuja ole millään tasolla tietoinen elämästäni, saavutuksistani tai toiminnastani. Kyllä, mä teen töitä. Kenties jopa haastavampaa ja hedelmällisempää duunia, kuin moni minut ennalta tuominnut läpänheittäjä. Ehkä.

20629297_1845518545464661_1068624740_o

Psykologia, esoteria, filosofia, taide, reissaaminen, luonto, tähtitiede ja muut tieteenalat, noituus, kansanperinne, muinaisuskonnot ja historia, ihmismielen pimeät puolet – elämän eri kulmat laajalla skaalalla ohjaa mua kehittymään. Teen ihmisläheistä mielenterveystyötä neuropsykiatrisessa laitoksessa, jossa saan hyödyntää monikirjavaa kiinnostustani kaikkeen. Tällaisella alalla saan väistämättä osakseni ylimääräistä arviointia ja esimerkiksi pätevyyttäni saatetaan epäillä ihan vain hiusteni normista poikkeavan olomuodon myötä. Saan siis jatkuvasti osoittaa yhä uudelleen olevani oikeutetusti vakavasti otettava ja arvostettava ammattilainen. Tietysti olisi helpompaa sulautua harmauteen ja kantaa yleisemmin hyväksyttävää tyyliä, joka ei aiheuta turhia kyseenalaistuksia. Tyylilläni on kuitenkin tietoinen tarkoitusperä – opettaa, auttaa oivaltamaan. Erilaisuus on asia, jota tullaan aina pelkäämään, sillä ihmiselle on ominaista kokea uhkaa tuntematonta kohtaan. Mutta voimme oppia jalostamaan käsityksiämme peloista huolimatta.

Ihmisläheisessä työssä kohtaan nimenomaisesti ihmisiä – aivan yhtä outoja, persoonallisia ja uniikkeja yksilöitä kuin minäkin. Tavoitteenani on osoittaa asiakkailleni, ettei kulissinomaiset hierarkiat ole totta – vaikka toimin auttajan roolissa ja sinä avun vastaanottajana, en ole sinun yläpuolellasi – olemme kaikki ainutlaatuisia kummajaisia. Ja se on ehdottomasti vain oikein. Huomaan asiakkaideni rentoutuvan läheisyydessäni, sillä he aistivat jo ulkonäöstäni, etten pyri tavoittelemaan jotakin korkea-arvoista statusta, vaan hyväksyn erilaisuutta ja olen samalla tasolla, down-to-earth. Myös kollegani, opettajani, asiakkaiden omaiset ja muut verkostolliset tahot ovat saaneet aihetta toisenlaiseen ajatteluun, kun saavat huomata, että ”Ai, te takkutukat oottekin ihan peruspuhtaita ja sivistyneitä ihmisiä.” tai ”Ai, te ette kaikki olekaan sellaisia huumehörhöjä.” Kappas!

Jatkossa tulen jakamaan kanssanne ihmettelyjä ja kummasteluja värikkäästi erilaisista aiheista, mutta erityisesti blogi tulee keskittymään reppureissailuun ja matkojeni varrella syntyneisiin auvoisiin (tai avartavan ahdistaviin) ajatuksiin.

Matkataan ja mietiskellään yhdessä!

Instagram: tattie

Sneak Peek: Verkkokaupan uudistus

sivu1

 

Tervetuloa kurkistamaan uuteen verkkokauppaan näin hitusen ennen avajaisia!
Voit klikata kaikki kuvat isommiksi.

Uusien sivujen pitäisi olla hieman selkeämmät ja helppokäyttöiset kuin edellisten.
Oikeasta yläkulmasta löytyy valikko, haku (kyllä, tämä on jopa täysin toimiva toiminto) sekä ostoskori.
Etusivulla rullaa muutama näpsäkkä kuva joiden kyljestä löytyy napit suoraan hinnastoon sun muihin tarpeellisiin sivuihin. Näitä vielä päivitellään jatkossa sisällöntäyteisemmiksi.

Oikeassa alareunassa huomaatte varmasti vihreän näpyskän jossa lukee Lähetä meille viesti. Tätä painamalla voit lähettää meille suoraan viestin suosimaamme Facebookin messengeriin, jos sinulta itseltäsi FB-tunnukset löytyy. Meihin saa yhä yhteyden myös sähköpostilla, eli jos sosiaalinen media ei innosta, ei hätiä!

sivu2

Etusivua alas rullaamalla löydät tuotekategoriamme nätisti kuvilla höystettyinä.

sivu3

Aiemmin esiteltyä valikkonäppäintä klikkaamalla pääset uudistettuun valikkoomme. Sisällöltään se ei eroa kovin paljoa edellisestä valikostamme, mutta tarkkasilmäiset huomaavat alavalikosta (pienempi teksti) löytyviä jännyyksiä: Oma tili jonne voi kirjautua, jossa säilyy tilaushistoria sekä tallennettu osoite. Kaiken lisäksi erillisellä sivulla voit nyt myös seurata lähetystäsi ilmoittamalla joko sähköpostiosoitteesi ja tilausnumeron tai lähetystunnuksen!

 

sivu4

sivu5

Uudessa verkkokaupassa mahdollisuudeksi saatiin myös vihdoin täysin suomenkielinen kauppa ostoskoria myöten. Edellistä ei pystynyt muokkaamaan ollenkaan.
Verkkokauppa myös laskee valmiiksi sopivimman toimitusvaihtoehdon tuotteiden yhteispainon mukaan, eli enää ei tarvi pohdiskella kuinka monta mitä mahtuu mihinkin.

sivu6

 

sivu7

 

Lisäherkkuna kategorioita tutkiessa toimii uusi tagisysteemi. Olemme antaneet jokaiselle tuotteelle omat tagit mm. koon ja materiaalin mukaan, joten voit heti kategorian avatessasi valita itsellesi sopivimman koon tai tyylin.

sivu8

 

Aitohiustakkujen ostonkin pitäisi helpottua nyt, kun saimme fiksattua niille yhden ainoan myyntisivun, jossa pystyy määrittelemään suoraan haluamansa pituuden, paksuuden ja värin. Verkkokauppa hoitaa takkujen hinnan laskemisen tekemiesi valintojen mukaan.

 

Uusi kauppa on jo auki ja vanha osoitteemme http://lockster.net toimii.

Mitä tykkäät uudistuksesta?

Jaksamisesta ja vähän galgoistakin

IMG_9447.JPG

Muistatteko, kun kerroin aikaisemmin eräässä postauksessa siitä, miten aina ei jaksaminen tuu sieltä selkäytimestä, vaan kaikki aikaansaaminen vaatii vähintään triplaponnistelut?

Sellaista elämä on masennuksen kanssa.
Tulee ehkä niitä hyviä hetkiä, jolloin luulet että no ehkä mä nyt oon parantanut itseni, ehkä oon saanut elämäntapani parannettua niin, ettei mun tarvi enää tuntea itseäni täysin turtuneeksi, sellaiseksi kasaksi löysää väsymystä.
Mut ei se depis sieltä taustalta mihinkään oikeasti oo kadonnut. Se antaa sulle hetken hengähdystauon, pienen toivonpilkahduksen kunnes vetää sut taas takaisin hellään syleilyynsä.

Välillä tää siirtymä tulee ihan itsestäänkin. Ilman mitään hyvää syytä.

Nykyään tosin itsellä laukaisijana on useimmiten stressi.
Tai sit voi olla sarja erinäisiä epäonnistumia ja murheita, joista onkin tavattoman vaikeaa päästä yli.

Tässä on nyt meneillään jotenkin samanaikaisesti hirveän monta asiaa, mutta silti päivät matelee ja sitä jotenkin elää koko ajan ihan reunalla. Odottaa, että pitäisikö tässä nyt romahtaa, vai kallistunko sittenkin takaisin tasaisen normaaliin olotilaan.

Rajatila. Aivosumu. Mitäänsanomattomuus.

Verkkokauppa menee kiinni nyt sekä aitohius- että kuitutakkujen osalta, koska tilauksia on vieläkin maaliskuulta asti, ja ne on pakko saada tehtyä ennen kuin uusia voidaan ottaa. Oon kahden vaiheilla asiakastöiden suhteen, että pitäiskö ajanvarauskin sulkea, että voidaan keskittyä 100% tilauksiin. Mutta toisaalta silloin ei tuu meillekään mitään, millä koko kauppaa pyörittää. Pitäis tuota koiraakin jollain ruokkia.

Onnistuin vielä hienosti mokaamaan kuitutakkujen loppuunmyynninkin – monta väärinkäsitystä on jo tullut siitä, että meillä olisi nyt kuitutakkuja valmiina varastossa, vaikka ”fiksuna” ajattelin, että lasken jäljellä olevasta materiaalista arvion, montako kutakin takkua saadaan tehtyä ja merkitsen sen varastotilanteeksi, jottei takkuja tilata liikaa. Hienosti meni, itseään ei varmaan voi ruoskia yhtään tämän enempää.
Takuilla on siis edelleen tuo meidän ihana jonotilanne, jonka mainitsinkin jatkuvan maaliskuulta asti.

Siirrytäänpä aiheena kuitenkin sellaisiin tyyppeihin, jotka ansaitsevat huomionne enemmän kuin tämä säälittävä rutina.

Mä haluaisin puhua teille jostain, joka koskettaa mun sielua ja sydäntä kovasti, ja toivon että jatkaisitte lukemista, vaikka tekstillä ei ole mitään tekemistä Locksterin kanssa, ei takkujen kanssa, ei edes ihmisten kanssa.

Kaikkihan varmaan tietää, että Euroopassa kulkukoirat ovat suuri ongelma – sanomattakin selvää, että apua kaivataan kovasti joka kolkassa.
Etenkin Espanjanvinttikoirilla eli galgoilla ei hyvin pyyhi, ja haluaisinkin kasvattaa ihmisten tietämystä asiasta.

Toivon, että perehtyisitte seuraaviin linkkeihin ja mahdollisuuksienne mukaan levittäisitte sanomaa tai auttaisitte joko tarjoamalla kotihoitopaikkoja Suomeen tuleville galgoille tai lahjoittamalla edes pienen summan, jotta järjestöjen pelastustoiminta jatkuisi edelleenkin.
Galgoja on myös tuotu jo Suomeen ja niitä löytyy ympäri maata kotihoitopaikoista, mikäli olet kiinnostunut antamaan vinttikoiralle loppuelämän rakastavan kodin pelkän hoitopaikan sijaan.

18519932_1892105197679401_4988427967797001515_n
Barrancas etsii kotia Vantaalta käsin. Kuva: Hilja Mustonen

Sivut saattavat sisältää graafista tavaraa, joten etenethän varovaisesti jos olet kovin herkkä.

Galgos del Fénix – galgoja avustava ja niitä Suomeen adoptoiva järjestö
Galgo – mistä on kyse? – Videoinfo galgoista ja mitä on meneillään

Silta Uuteen Elämään

Tässä ryhmässä etsitään kummeja Espanjan turvatarhoilla kotia odottaville galgoille. Yksittäisen galgon perushoidon kuukausikulut ovat keskimäärin 100 euroa ja tarhoilla on kullakin monia kymmeniä galgoja, joten apu on kipeästi tarpeen. Sairaalahoitoa, leikkauksia ja kuntoutusta vaativien galgojen kulut voivat nousta useampaan tuhanteen euroon, joten pyrimme auttamaan erityisesti näitä galgoja.

Galgon sponsorimaksu on 10 euroa kuukaudessa, yhdellä galgolla voi olla useampia kummeja. Lue lisää ryhmän tiedoista.

Asociación Galgos del Sur – Cordoban provinssissa toimiva galgojärjestö

Lockster lahjoitti 40€ 10-viikkoisen kadulta pelastetun Larita-pennun jalan amputointia varten, ja tulee lahjoittamaan jatkossakin rahatilanteen salliessa.